Värjätyt verhot

Alkukesän sateisena iltana kokeilin värjätä olohuoneeseen verhot. Verhoiksi valikoituivat ohuet valkoiset verhot, jotka on ommeltu Ikean lakanoista. Ne olivat kivan keveät kesäverhot ja kokeilin niihin keltaista pesukoneväriä ajatuksena painaa niihin myös jotakin kuvioita. Kuvioiden painaminen jäi, mutta pienen totuttelun jälkeen keltaiset verhot olivat graafisen maton lisäksi juuri se piristysruiske jota olohuoneeseen kaipasin.
Pienten värjäyskokeilujen jälkeen olen nyt hyvin vakuuttunut noista pesukoneväreistä. Ovat tosi helppoja, siistejä ja jälki on ollut hyvää. Näillä eväillä muutoksia tullaan siis meillä tekemään varmasti myös jatkossa.

Lähtölaskenta

Voi vitsit, millä ilmoilla meitä on hemmoteltu. Täällä on niin nautittu - ja irtauduttu todellisuudesta. No, huomenna yksi meistä palaa töihin, mutta me pojan kanssa jatketaan lomailua vielä viikon verran. Tai itsellänikin on joitakin työhommia ensi viikolle, mutta ei sellaisia, että ne vaikuttaisivat lomafiilikseen.
Sen verran aion kuitenkin ryhdistäytyä, että teen sisällä kunnon siivouksen, hoidan paljasjaloin kävelystä kauheaan kuntoon menneet jalkani, teen koko kropalle kunnon kuorinnan ja syön vähemmän jäätelöä (ehkä) - ja yritän opettaa pojan taas käyttämään vaatteita (tosin sääennuste näyttää siltä, ettei niitä vieläkään tarviita)
Eli todennänäköisesti me vaan hengaillaan rannalla tai kotipihalla koko viikko ja murehditaan näitä asioita vasta viikon kuluttua. Ei muuten hullumpaa sekään.

Varastoon

Hitaita aamuja, pitkiä iltoja, kuumia keskipäivän tunteja, nautinnollisia päivälepoja. Meillä eletään ulkona. Ovet aukeavat aamulla ja sulkeutuvat vasta myöhään illalla. Nyt huomaa jo, että illat alkavat pimentyä, valot syttyvät ja luovat omaa tunnelmaansa loppukesän iltoihin.
Etuterassi kylpee auringossa iltaisin, sinne ulottuvat ne kaikkein viimeisimmätkin auringonsäteet. Ne otetaan talteen, ja jokainen niistä talletetaan hyvään paikkaan talven varalle.

Arvatenkin on selvää, että ihminen, joka rakastaa aurinkoa niin kuin minä, on ollut täysin hurmoksissa viimeiset viikot. Bikineissä on kuljettu aamusta iltaan ja ihmettelen jos jalkapohjani saa vielä vaaleiksi. Ja hieman kauhunsekaisin tuntein ajattelen tulevaa, ja sitä että koko porukka pitäisi saada jotenkin irrotettua tästä kesäunelmasta. Että aamulla pitää pukea vaatteet päälle, harjata hiukset ja syödä välipalaksi muuta kuin jäätelöä. Käyttää kenkiä ja mennä nukkumaan ajoissa.
Mutta lomat on kai luotu juuri siksi, että silloin voi tehdä mitä huvittaa, elää pellossa ja vaan nauttia. Unohtaa koko maailma ja olla. Ja niin me totta vie ollaan tehty.

PS. Kuvat terassilta, jonka kanssa menen nyt jatkamaan operaatiota nimeltä Terassi mustaksi. Värivalinta siis vihdoin tehty ja näyttää siltä, että valinta oli oikea.

Lounas Loviisassa

 

Tänään harrastettiin taas vähän kotiseutumatkailua ja lähdettiin aika extempore käymään Loviisassa. Kaupungissa, joka on yllättävänkin lähellä meitä, ja joka on ollut käyntikohdelistalla jo pitkään. Helteisen lämmin sää sopi käyntipäiväksi hyvin, sillä kaupunkiin tutustumisen ja lounaan jälkeen menimme rannalle. Päästiin kaikki pitkästä aikaa uimaan mereen, jossa vesi olikin lämmennyt jo käsittämättömän lämpimäksi.

 

Loviisa vaikutti päiväreissun perusteella oikein mukavalta pikkukaupungilta. Paria pikkuputiikkia enempää ei vanhankaupungin liikkeissä käyty, enkä kyllä ole varma olisivatko ne olleet sunnuntaina auki. Loviisan viehätysvoima perustuu pitkälti sen merellisyyteen, ja satamassa olikin ihana kävellä ja nauttia merellisistä tunnelmista veneitä ihastellen.

Keskustasta löytyi kiva Bella-ravintola,  jossa söin ehkä elämäni parasta pitsaa.

 

Kotiintullessa huomattiin missanneemme kunnon vesisade. Tähän päivään on myös kuulunut vähän töitä sekä itsellä että miehellä, mutta ei oikeastaan haittaa yhtään. Me molemmat tykätään töistämme ja lomamoodi on kuitenkin erittäinkin kohdillaan. Ja huomiseksikin taitaa olla luvassa asiallista keliä.

Hellepäivän suosikki

 

Porvoon reissulta löytämäni haaremihousut kiilasivat heti tiensä hellevaatteiden kärkikaartiin. Niin viileät ja ilmavat. Täydelliset kuumiin, rentoihin päiviin, joita tälle kesälle on toivottavasti vielä paljon jäljellä.
Näillä housuilla on menty niin ranta- kuin kauppareissujakin ja hengailtu mökin rantakivikoilla.
Helteillä mukavuus ajaa kaiken ohi ja siinä nämä housut ovat oiva valinta. Nämä eivät taatusti kiristä mistään kohdasta. Nyt mietin jo, että näitä pitäisi hamstrata useammatkin ajatellen syksyä ja rentoja koti-iltoja. Nämä kun toimivat varmasti hyvin myös villasukkien ja neuleen kanssa kotiasuna.

 

Terassi rannassa

Mökillä olessa eniten aikaa vietätään varmaankin laiturilla ja kesän alussa aivan rannan tuntumaan rakennetulla uudella terassilla. Terassi tehtiin rantaan siihen kohtaan mistä laituri lähtee ja näin se toimiikiin kivana jatkona sille. Se on myös todettu hyväksi paikaksi vesileikkien ollessa kuumimmillaan – siellä on vähän enemmän turvassa roiskuvalta vedeltä. Kätevää on myös se, että jos tuuli on kova ja laituri keikkuu kovasti, saa terassilla on tukevasti jalat maan pinnalla.

Terassilta tehtiin veteen portaat, joita pitkiin pääsee matalaan rantahietikkoon.

Terassille hankittiin kevyet lepotuolit, jotka saa säädettyä aivan maakuuasentoon. Ne ovatkin osoittautuneet melko mukaviksi. Kuvien  ottamisen jälkeen käsittelin terassin ja laiturin vielä harmaan sävyiseksi, joten ne istuvat nyt ympäristöönsä vielä paremmin kuin ruskeina.

Ranta avautuu suoraan etelään ja on sellaisessa poukamassa, että sinne aika harvoin pääsee tuulemaan suoraan, ja silloin kun tuulee, se tulee suoraan etelästä. Ei siis kovin kylmänä koskaan.

Ranta on matala, pohja hiekkaa ja vesi kirkasta. Mitä sitä muuta siis voisi enää toivoakaan...

Tuuli tukassa veneretkellä

Kyllä veneily on sitten juurikin niin hauskaa puuhaa kuin etukäteen ennen veneen hankintaa ajattelin. Pääsee tutkimaan aivan uusia paikkoja, koluamaan kallionkoloja, ihastelemaan niemennotkoja ja haistelemaan järvituulta toisella puolella järveä.

Mitään kovin pitkiä reissuja ei ole veneellä tehty, mutta lähisaariin ja -rantoihin jo jo pikkuisen päästy tutustumaan. Veneily on osoittautunut aikamoiseksi moottoriurheiluksi ja laitteiden kanssa onkin ollut noviiseilla aika paljon opettelua.

Tänään tehtiin pieni aamupäivän reissu lähisaareen ja yllätyttiin miten hyvin paikkaan oli järjestetty tulentekopaikat polttopuineen kaikkineen veneilijöiden käyttöön. Täällä olisi mielellään viettänyt kauemmankin aikaa, mutta sääennustuksen luvatessa kovia ukkoskuuroja, ajattelimme olevan parasta lähteä ajoissa kohti omaa rantaa. No, mitään ukkosta ei sitten lopulta edes tullut, mutta ehdittiin reissussa nauttia pienet eväät ja maistella vähän tuoreita mustikoita. Lämpöä riitti ja kotirannassa kaikki olivat jo valmiita uimaan. Vesi on muuten täällä 25 asteista, joten uitua on tullut aika reippaanlaisesti.

Harmaaksi käsitellyt pihakalusteet

Meillä on ollut mökillä pieni öljyämisprojekti, kun kaikki mökillä olevat ulkokalusteet on käsitelty Tikkurilan kelopuun harmaalla Kaluste- ja terassiöljyllä. Kahdella käsittelykerralla perusruskeat kalusteet saivat tyylikkäämmän harmaan sävyn. Samalla öljyllä on tarkoitus käsittelä myös mökkien terassit.

Näin sai pienellä vaivalla ja edullisestikin uuden ilmeen vuosikausia vanhoille kalusteille. Se hyvä puoli kokopuisissa kalusteissa on – ne voi aina tuunata uudelleen uuteen kuosiin.

Nämäkin kalusteet ovat vuosia sitten olleet miehen poikamiesboksin pihalla – ja palvelevat nyt hyvin mökkikalusteina. 

Kotona olet öljynnyt kalusteita saman sarjan mustalla öljyllä ja nyt onkin menossa kova miettiminen kummalla värillä käsitellään terassit kotona.

Sinistä ja punaista

Mökillä mustikkaa, kotona mansikkaa. Kyllä nyt herkutellaan.
Kotipihassa odotti kerääjiään aikamoinen sato mansikkaa, onneksi ehdottiin ennen lintuja. Luvassa siis mansikkaa monessa muodossa .

 

Urheiluhullu

 

Meillä kasvaa pieni urheiluhullun alku. Vauhdikkaalle neljävuotiaalle tyypilliseen tapaan Vee on on myös äärimmäisen kilpailuhaluinen ja kiinnostunut monenlaisesta liikkumisesta.
Täällä mökillä ollessa ollaan vietetty aikaa urheilukentällä, jossa on päässytkin liikkumaan tosi monipuolisesti. Yleisurheilun lisäksi ollaan pelattu jalkapalloa ja pojan uusinta innostusta, tennistä. Lisäksi kentän laidassa on yllättävänkin monipuoliset kuntosalilaitteet ihan vapaassa käytössä. Aika loistavaa toimintaa kunnalta.

Viime viikolla sitten bongattiin paikallislehdestä yleisurheilukisat, joissa oli sarjat kolmevuotiaista lähtien. Ja sinnehän oli pojan päästävä. Niinpä vietettiin tänään mukava ja vauhdikas sekä erityisen hikinen ilta naapurikunnan urheilukentällä. Vee pääsi osallistumaan sekä 60 metrin juoksuun että pituushyppyyn.
Ja iltahan päättyi sitten niinkin voitokkaasti, että poika nappasi hopeaa juoksusta ja kultaa pituushypystä. Ilo oli siis ylimmillään ja kilpailuinto sai vain vahvistusta. Taitaa olla jollakin tapaa sisäänrakennettua tuo noilla pikkupojilla....