Perjantai

Pikainen viikonlopputervehdys täältä lumipyryn keskeltä. Täällä ollaan perjantaifiiliksissä. Koti siisti, tuoreita kukkia maljakossa ja pikkuisen herkkuja kaapissa. Lapset mummolassa ja me miehen kanssa päätettiin lähteä extempore syömään ulos. Ei hassumpi viikonlopun aloitus.

Kivaa viikonloppua kaikille ja olkaa varovaisia liikenteessä. Täällä etelässä on ainakin älyliukasta.

Mä lähden nyt etsimään jotain siistimpää vaatetta päälleni.

Tapetoitu kaappi

Meillä on makuuhuoneessa vuosia sitten hankittu lastulevyhirvityskaappi, joka olisi saanut läheteä jo aikoja sitten, mutta koska se kätkee sisäänsä älyttömän määrän tavaraa, on se ollut meille elintärkeä. Mielessä on ollut aiemminkin, että sille pitäisi jotain tehdä, mutta nyt sain tarpeekseni ja päätin tapetoida sen. Etsin sopivaa tapetti parista rautakaupasta, mutta koska sellaista ei löytynyt, päätin käyttää kaappiin joskus alennuslaarista ostamaani vaaleaa tapettia. Mielessä oli jotain tummempaa, mutta näillä mennään nyt toistaiseksi. Saahan sen sitten tapetoitua uudelleen jos alkaa liikaa kyllästyttämään.
Olen käyttänyt tapettia kaapin kunnostukseen aikaisemminkin. Työhuoneen kaapin tapetointiin verrattuna tämä oli helppo nakki, sillä tapetoitava pinta oli täysin suora.
Yksi asia johti toiseen, jälleen kerran, ja nyt mielessä onkin muuttaa makuuhuoneen henkeä. Tämä nurkkaus on nyt aika romanttinen, mutta pienillä muutoksilla koko huonetta laitetaan vähän toiseen suuntaan. Mutta siitä enemmän sitten kun ajatukset selkiytyvät ja tiedän mitä huoneelle tehdään.

Niin, ja tuo kuvissa haahuileva sisustukseen sopiva jänis tunki itsensä kuviin ihan omatoimisesti. Sillä on kevättä rinnassa ja se seurailee minua jokapaikkaan.

Lapin lumoissa

Meillä ollaan Lappi-fiiliksissä. Kahden viikon kuluttua ollaan jo Rukan lumilla nauttimassa. Reissu on kolmas, joka tehdään perheen kanssa, mutta tälle matkalla hieman jännitysmomentti tuo se, että helpon autojunan sijaan hypätäänkin oman auton kyytiin ja huristellaan koko 800 kilometriä perille asti. No, en kyllä ajomatkan sujuvuudesta ole kovinkaan huolissani. Osan ajasta 4-vuotias varmasti nukkuu ja tuon ikäinen ymmärtää jo, että ensin pitää vähän matkustaa, että päästään perille. Dvd-soittimella, älypuhelimella ja tehtäväkirjoilla päästään varmasti jo pitkälle. Tai toivottavasti edes puoliväliin saakka...

Me miehen kanssa ollaan ihastuttu Lapin tunnelmaan ihan täysin. Tuntureita ei vaan lakkaa ihmettelemästä ja tykkylumiset puut hämmästyttävät aina. Lapissa on jotain kummaa lumoa.

Kaksi aikaisempaa reissua on tehty Leville ja Ylläkselle, joista pidimme molemmista kovasti. Tällä kertaa mennään siis tsekkaamaan Rukan tarjonta. Tarkoituksena on runsaan laskettelun ja pulkkailun lisäksi käydä ainakin Kuusamossa kylpylässä, pienellä vaelluksella tunturissa ja ehkäpä huskysafarilla. Olisi mahtavaa jos revontuletkin näyttäytyisivät, sillä niitä ei emme ole aikaisemmilla reissuilla onnistuneet näkemään.
Molemmilla aikaisemmilla lapin reissuilla olemme poikenneet Äkäslompolossa Konijänkän kotieläintilalla, joka on ihan mahtava paikka vaihteluksi rinteessä ololle. Tilalla on mitä erilaisempia eläimiä, sellaisiakin, joiden ei heti alkuun uskoisi Suomen lapissa viihtyvän. Nyt suunta on eri, joten Konijänkän vierailu jää väliin.

Olisiko teillä antaa vinkkejä kivoista kohteista Rukan suunnalla?

Kuvat Ylläksen ja Levin matkoiltamme. 

Pakkaspäivän bataattikeitto

Viikonloppuna tein ison satsin bataattikeittoa Coconut White -blogin Padmerinen ohjeella. Ja voi, se oli herkullista. Keittoa tarjottiin lauantaina kylässä olleille ystäville ja sunnuntaina lämmitimme sitä vielä laskettelureissun jälkeen. Kyllä lämmin keitto maistuu vaan parhaalta kunnon ulkoilun jälkeen. Keiton lisäksi tarjolla oli rapeaa pekonia ja krutonkeja. Ja tietysti vaaleaa leipää.
Keitto on tosi helppo ja nopea tehdä vaikka arkiruuaksi ja toimi kyllä meillä koko perheelle. Itse tein keiton kaksinkertaisena ja siitä sitten syötiinkin kahtena päivänä

1 litra vettä
1 kasvisliemikuutio
1 sipuli
Noin 700 g bataattia
3-4 porkkanaa
1 prk kermaa
3/4 tl suolaa
2-3 rkl makeaa chilikastiketta

Kasvikset keitettiin liemikuution kanssa kypsiksi ja keitto soseutettiin. Sileään keittoon lisättiin kerma, jonka jälkeen keitto kiehautettiin ja lisättiin mausteet eli suola ja chilikastike.

Helppoa ja herkullista.

Pikkuisen pinkkiä

Musta, valkoinen ja harmaan sävyt ovat kulmakiviäni niin sisustuksessa kuin pukeutumisessakin. Syksyisin mustavoittoisemmin, mutta keväisin huomaan kaipaavani enemmän väriä myös pukeutumiseen.
Vaikka pinkki väri housuissa taitaa olla jo menneen vuoden hapatusta niin minun mieltäni näiden pöksyjen käyttäminen piristää aina. Syksyn ne saavat aina maata kaapissa käyttämättömänä, mutta talvella auringon näyttäytyessä kaivan ne esiin.
Tarkoituksena olisi alkaa tehdä suuremman luokan inventaariota niin vaatekaapin kuin muidenkin tavaroiden suhteen. Yksi asia johti toiseen ja hamsterilla meni hermot tavarapaljouteen. Jospa tässä kevään aikana saisi siistittyä niin vaatekaappia kuin varastoakin. Kirpparipöytää siis varailemaan. Mutta pinkeistä housuista en luovu.

Polvipaikat

Pojat. Tiedätteko nuo olennot, jotka eivät ole hetkeäkään paikallaan, vaan juoksevat, hyppivät, pomppivat, ottavat vauhtia ja liukuvat? Polvillaan. Tämä kun toistetaan suhteellisen monta kertaa päivän aikana, jokainen arvaa mitä siinä tapahtuu.
V on liikkunut aina paljon ja kovaa, mutta tilanne eskaloitui päiväkodissa aloittamisen jälkeen. Ne polvet. Viime viikon saldo oli neljät rikkinäiset housut. Okei, kohtuullisen käytettyjä, eikä siinä mitään. Itseäni lähinnä huvittaa. Ihanaa, että lapsi liikkuu. Mutta pientä koloa alkaa vaatekaapissa olemaan.
Pyysin äitiäni käymään kylässä ompelukoneen kanssa ja keksimme ihan mukiinmenevän ratkaisun housuille. Tähtipaikoilla mennään. Harmi se olisi muuten sopivia housuja poiskaan heittää.

Täältä bloggaan

Sain vähän aikaa sitten Riinalta Willa Mansardi - blogista kivan haasteen, jossa tarkoituksena on esitellä paikka, jossa blogipäivityksen syntyvät.
Olen yleensä vähän laiska näiden haasteiden kanssa, mutta yritän nyt ryhdistäytyä.

Kertoisin mielelläni kuinka kirjoittelen blogiin työhuoneessa työpöydän ääressä ergonomisessa tuolissa istuen hommaani keskittyen. Totuus on kuitenkin se, että istun keittiönpöydän ääressä oudosti jalkojeni päällä, niin että hartiani menevät jumiin ja teen samalla montaa asiaa. Siivoan, teen ruokaa, luen lehteä, selaan uutisia tai kuten nyt, syön. Samaan aikaan hellalla poriseen koirien puuro, jota juoksen välillä hämmentämässä.
No monen asian tekemisessä samaan aikaan ei nyt sisänsä mitään kovin ihmeellistä ole, mutta välillä ajatus ja keskittyminen tuntuu herpaantuvan, kun poika selittää antamuksellla asioitaan ja kyselee elämää suurempia kysymyksiä. Se kai on pahinta. Olla paikalla, muttei läsnä. Voisi olla parempi sulkeutua työhuoneeseen ja tulla sieltä, kun homma on tehty. Mutta koska bloggaaminen ei nyt niin vakavaa ole, voin hyvin pitää siitä tauonkin ja kuunnella pojan legosepustuksen loppuun. Useimmiten kuitenkin kirjoitan tekstit silloin kun V nukkuu. Tuntuu tylsältä eristäytyä työhuoneeseen. Mielummin kuuntelen hommieni lomasta muun perheen juttuja toisella korvalla.
Bloggaan siis keittiöstä, kotimme ja elämämme keskipisteestä.

Tämäkin haaste on kiertänyt blogeissa jo niin paljon, että napatkoon sen mukaansa, kuka ei vielä ole osallistunut. Minusta on ainakin ollut hauskaa lukea millaisissa paikoissa blogitekstit syntyvät.

Kodin kuumimmat neliöt

Kodin korkeimmalla käyttöasteella olevat neliöt löytyvät talostamme ehdottomasti kodinhoitohuoneesta. Tai koiranhoitohuoneesta, kuten tilaa kutsumme.
Jos rakentaisimme talon, olisi kodinhoitohuoneen koko syytä tuplata tai triplata. Eikä se siltikään olisi liian iso. No, koska täällä ollaan, niin näillä mennään. On siinä huoneessa hyvääkin. Kaappitila on maksimoitu ja pienet ratkaisut, kuten vedettävään laatikkoon piilotettu silityslauta, helpottavat elämää.
Perinteisten pyykkihuollon, lakana-, pyyhe- ja siivousvälinesäilytyksen lisäksi kodinhoitohuoneessa muun muassa ruokitaan, kammataan ja huolletaan koirat. Neljä koiraamme saavat lenkin jälkeen olla hetken kodinhoitohuoneessa, jotta turkeissa olevat lumipaakut sulavat ja koirat vähän kuivahtavat. Kodinhoitohuoneen ovi on myös se kulkuväylä, josta kuljemme lenkille ja yleensä myös omalle pihalle ulkoilemaan. Trafiikkia ja käyttötassuja siis riittää.

Kodinhoitohuone on keittiön vieressä ja se on aika normaaliin tapaan pitkä ja kapea, ja sinne on kaappien lisäksi sijoitettu keskuspölynimurin säiliö ja lämminvesivaraaja, jotka osaltaan vievät tilaa.
Mustavalkoiset verhot ovat roikkuneet ikkunoissa jo viime keväästä asti, mutta nyt lisäsin huoneeseen vähän väriä pienten taulujen muodossa ja maalasin pesualtaan takana olleen seinän. Maalina käytin Veen huoneen maalauksesta yli jäänyttä Tunto- maalia. Samalla maalilla meillä on maalattu myös olohuoneen yksi seinä.
Pikkuruinen huone sai pienillä muutoksilla heti enemmän särmää ja nyt taas jokapäiväiset askareet sujuvat mukavammin.