Tänään pyhäinpäivänä meillä on perinteiseen tapaa muisteltu läheisiä, jotka ovat luotamme joutuneet poistumaan. Liian moni rakas on lähtenyt liian aikaisin. Sytytetty kynttilät haudoille ja selitetty 4-vuotiaalle elämän ihmeellisyyttä. Enemmän kuin Halloweenia, on päivä aina merkinnyt minulle enemmän pyhäinmiestenpäivää.
Jottei päivä aivan vetistelyksi ja vanhojen muistelemiseksi menisi, kävimme Koiramäen pajutallilla haistelemassa joulun tuoksua, ja johan sitä jouluista tunnelmaa sieltä löytyikin. Kertoilen siitä reissusta enemmän toisessa postauksessa.
Päivän ohjelmaan kuului myös aika loistavaksi muodostunut päivällinen ihan perusjääkaapin tarpeista. Rosmariiniporkkanoita ja -perunoita hunajalla höystettynä, sipulilohkoja ja kotletteja. Perusaineksista maistuvaa ruokaa.
Kiitos kauniista kuvistasi ja hyvää Pyhäinpäivää myöskin sulle.
VastaaPoistaNeljä-vuotiaalle onkin vaikeaa vielä puhua kuolemasta, kun hän ei vielä varmaankaan oikein ymmärrä kaikkea, mitä se on.
Mutta hyvä on jutella asiasta kuitenkin jo hänenkin ikäiselleenkin.
Hyvää marraskuun alkua sinne teille!
Totta. Hankala ikä, kun ymmärtää osittain, mutta kuolema on kuitenkin aika erikoinen asia. Hyvää marraskuuta sinullekin.
PoistaSamat fiilikset täällä. Halloweenia en ole oikein koskaan oppinut pitämään muuna kuin amerikkalaisena hupijuhlana. Oman isän menetyksen jälkeen Pyhäinpäivä sai tärkeän merkityksen. Pyhäpäivänä on kiva laittaa ja kattaa hyvä illallinen ja rauhoittua arjen vilskeestä.
VastaaPoistaToisaalta syksyn pimeydessä ei ole liikaa aihetta juhlaan, mutta minusta tärkeää on myös muistaa rauhoittua. Hyvä päivä sitä ajatellen.
PoistaKyllä meilläkin vietetään vainajien muistopäivää/pyhäinpäivää...halloweeni on sitä perus amerikkalaista hulinaa.
VastaaPoistaRauhallinen päivä läheisiä muistellen, sitä tarvitaan.
Poista