maanantai 12. elokuuta 2013

Tassuja


Meillä tuoksuu koiravauvalle. Okei, vähän myös pissalle, mutta untuvainen kuono ja kielen lipaisu saa unohtamaan muut. Nämä eläinlapset(kin) kasvavat niin kovin nopeasti, ja nämä ajat haluaa tallettaa muistojen kirjoihin.
Enon hellässä (ja välillä vähemmän hellässä) huomassa on hyvä tutustua maailmaan ja koiranelämään.



Meillä ollaan viime päivinä oltu elämän perusasioiden äärellä. Nukuttu kaverin kainalossa kun väsyttää, syöty silloin kun vatsa kurnii, muistettu jokapäiväiset leikkihetket, pyydetty läheisyyttä, jos sitä ei ole muistettu antaa, oppittu joka päivä jotain uutta, roikuttu kaverin korvassa vain kun on haluttu leikkiä ja luotettu parhaisiin ystäviin sokeasti.
Meillä ihmisillä olisi paljon opittavaa koiranpennulta.






8 kommenttia:

  1. Voi häntä! Kun on niin valtavan suloinen! Ja hienosti kirjoitettu, pitää niin paikkansa :)

    VastaaPoista
  2. Voi että mikä ihanuus! <3 Tuleeko pikkuisen koirakuume... :P

    VastaaPoista
  3. Voi kuinka söpö pikkuinen ja niin kauniita kuvia. :) On kyllä totta, että eläinlapsetkin kasvaa vauhdilla. Meidän pikkuinen Elsa täyttää jo pian vuoden. Painoa ja kokoa on myös tullut hurjasti lisää. Olihan hän sellainen pieni hyljätty kirppu, kun meille tuli, joten onkin ollut varaa kasvaa. :)

    VastaaPoista
  4. Eli springeri, ei cockeri. :-D Se näytti niin cockerinpennulta,että hämäännyin. ;-)

    VastaaPoista
  5. Voi kuinka ihanainen vauva koiruus Sinulla on
    hoitele hyvin ja hellästi.
    mukavaa syksyä koko perheelle
    t. mairit

    VastaaPoista
  6. Eikä!! Miten ihana koiravauva <3 Olin vannoutunut koiraihminen, kunnes tapasin meidän Mauno-kissan. Sitten kun on enemmän aikaa, niin koiravauva tulee, se on varmaa. :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteistanne. Dako kasvaa vauhdilla ja pysyy jo hienosti muun lauman perässä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.