Meidän talon talon päällä komeili näin hieno sateenkaari eilen kun palasin lenkiltä kotiin, läpimärkänä tietenkin. Vettä on riittänyt tänäänkin. Nyt olisi ollut hyvä hetki istuttaa ne loppukesän hommiksi aiotut pensaat ja puskat. Ainakaan kastelusta ei olisi tarvinnut huolehtia. No, varmaan sateita riittää vielä loppukuullekin.
Ja se siili. Aitasimme sitten pihallemme myös ikioman pihasiilin. Koirat sen bongasivat autokatoksesta kaiken tavaran keskeltä eräänä iltana. Tarjosimme sille koirannapuja, joita se alkoikin heti rouskuttamaan hyvällä ruokahalulla. Enpä ole ennen päässyt seurailemaan siilin touhuja noin lähietäisyydeltä ja pitkäaikaisesti. Sympaattinen piikkipallo urisi meille ja veti päänsä kiireesti piikkien sisään jos erehdyimme liian lähelle.
Kun annoimme sen syödä hetken yksinään rauhassa, se olikin jo vaihtanut maisemaa.
Olemmekin ihmetelleet mihin kaikki siilit ovat hävinneet. Näimme alkukesällä vilauksen varmaankin tästä samasta yksilöstä pihalla, mutta edelliset kohtaamiset ovat reilusti lapsuuden puolella, tienvarsien siilipoloja lukuunottamatta.
Toivotamme siililäisen tervetulleeksi pihaamme ja annamme täydet valtuudet syödä kasvimaalta kaikki etanat.
Ja totuuden nimissä on todettava, että aidassamme on kyllä montakin siilin mentävää aukkoa. Toivottavasti se kuitenkin kävisi meitä välillä moikkailemassa.
Mäkin näin yksi ilta siilin ja olin niin onnellinen, kun se taapersi tuolla meidän pihalla menemään.Siilit on niin suloisia onnen otuksia.
VastaaPoistaJoo ne on kyllä veikeitä ja kun niitä ei kauheasti nää, tai minä en ainakaan ole nähnyt täällä ennen.
Poistavoi kun hienosti sateenkaari kehystää talonne :)
VastaaPoistaAntoi kyllä harvinaisen kauniit kehykset. Sateenkaari itsessäänkin on jotenkin niin lumoava.
PoistaOnpa teillä ollut hienoja elämyksiä! Kuvistakin välittyy.
VastaaPoistaPienestä se ilo ja elämys tehdään :)
Poista