Löytää oma paikkansa, kuulua johonkin, olla osa jotakin.
Miten onnellinen sitä voikaan olla poikansa ystävistä, poikaporukasta, jossa riittää vauhtia, villiä menoa ja vaarallisia tilanteita, mutta myös ystävyyttä ja lojaaliutta. Ryhmä 4- ja 5-vuotiaita, joiden on tarkoitus olla samassa päiväkotiryhmässä ja samalla luokalla aina yhdeksännelle asti. Siinä ajassa hitsautuu yhteen, kun sitä hitsautumista on tapahtunut jo vuodessakin.
Lapsen ystävistä on, jos mahdollista, vieläkin kiitollisempi kuin omistaan. Itse kyllä pärjäisi tavalla tai toisella, mutta lapselleen toivoo kaiken maailman onnen, ilon, rakkauden ja ystävyyden.
Onnellisena viikonloppuun, niin paljon kauneutta ympärillä.
Ihana postaus! Ja niin samaa mieltä kanssasi; sitä on maailman onnellisin äiti silloin, kun omalla lapsella on ystäviä ja että hän saa kuulua joukkoon♥
VastaaPoistaJuurikin näin.ystävät -etenkin lapsella ovat äidille tärkeitä.
VastaaPoistatuntuu että tytöillä on monesti näitä paras kaverijuttuja.ja monta kertaa sydäntä raastanut kun niitä selvitelty.nyt taas onneksi hyvä hetki.:)
Tosi kauniit kuvat ja hieno kirjoitus!
VastaaPoistaJuuri näin :) Ihanaa viikonloppua!
VastaaPoistaNoin se on, justiinsa!
VastaaPoistaTeillä taitaa kukkia voikukkia ensi kesänäkin :)
VastaaPoista<3
VastaaPoistaKauniisti kirjoitettu!
VastaaPoistaAivan totta puhut! <3
VastaaPoistaJa niin kauniita kuvia olet ottanut!
Iloista viikonloppua!! :))
Oletpa osannut vangita kauniit sanat sekä tunnelmalliset kuvat ♥
VastaaPoista