tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuoden vika


Tulin vain pikaisesti toivottelemaan hauskaa uudenvuoden juhlintaa kaikille ihanille lukijoilleni sekä onnea ja menestystä vuodelle 2014.
Me lähdetään kohta katselemaan raketteja vähän etuajassa ja juhlistamaan vuoden viimeistä päivää veljen perheen seurassa. Tervetuloa vuosi 2014!


maanantai 30. joulukuuta 2013

Kimallusta





Täällä ollaan jo uudenvuoden tunnelmissa, vähän kimallusta ja blingblingiä. Pitäisi tänään siivota viimeisetkin piparinmurut ja kuusenneulaset pois, että voi toivottaa uuden vuoden kujeet tervetulleeksi puhtaalta pöydältä.

Mies askarteli joulun pyhinä blogini parissa sen verran, että sai Liity lukijaksi nappini taas toimimaan. Bloggerilla on ollut ongelmaa näiden kanssa ja myös joukut muutkin bloggarit ovat havainneet, ettei heidän blogiinsa ole voinut liittyä lukijaksi. Mies vaihtoi siis Liity lukijaksi -napin kokonaan toiseen komponenttiin eli nyt lukijaksi pääsee taas. 
Kiitos kovasti DIY PaulaS, joka vinkkasit ensimmäisenä, ettei lukijaksi voi liittyä. Ja kiitos kaikki muutkin, jotka asiasta raportoitte. En ollut edes tajunnut ihmetellä miksei uusia lukijoita tule.



Ruusu, tai tässä tapauksessa tulppaani, kaikille ihanille lukijoilleni ja tervetuloa kaikille uusille. Toivottavasti viihdytte Niittykulman seurassa myös ensi vuonna!


lauantai 28. joulukuuta 2013

Unohdetut kuvat




Valokuvaaminen on kiinnostanut minua aika varhaisesta lapsuudesta asti. Luonnon kuvaaminen, tapahtumat, hauskat hetket ja astelmat. Teininä kamera kulki usein mukana ja parasta oli kun kuvia pääsi itse kehittämään kaverin vaarin kellariin. Niitä punaisen lampun valossa vietettyjä hetkiä kehitysnesteiden vaikutusaikaa laskien joskus kaipaan. Oli hienoa seurata kun ikuistamani hetki piirtyi pikkuhiljaa paperille.
Sitten tuli digikamerat. Kamera on kulkenut yhä mukana, mutta kuvat jääneet koneen syövereihin. Siksi kuvaaminen on tuntunut välillä hieman turhaltakin. Viime keväänä perustin blogin ja kuvaaminen sai uuden tarkoituksen. Blogi toimiikin nyt tietynlaisena kuvapäiväkirjanani. Kaikkein henkilökohtaisimpia kuviani en tänne jaa, mutta on kivaa katsella jälkeen päin kodin sisustuksia ja varsinkin kesäkuvat kukkineen tuntuvat juuri nyt kiehtovilta.
Joulupukki toi meille lahjaksi kunnollisen tulostimen valokuvien tulostamiseen. Nyt kuvat saa siis helposti ulos koneelta ja albumiin. Ensimmäisenä projektina lisään kuvia portaikon valokuvaseinälle. Sielläkin kun uusimmatkin kuvat ovat reilun vuoden takaa.


perjantai 27. joulukuuta 2013

Raikastus



Joulu oli ja meni. Vietin sen aikalailla erossa netistä mikä tekikin ihan hyvää. Ehti keskittyä siihen olennaiseen, eli yhdessäoloon. Tosi nopeasti päivät sujuivat hyvässä seurassa.
Niin paljon kuin joulua rakastankin, niin kuusi lähti tänä aamuna ulos ja samalla keräilin tonttuset ja punaiset tavarat pois. Jäljelle jäivät kauniit kukat ja talveen sopivat tavarat. Talvi, me ollaan valmiita.
Tänään poikkesin alennusmyynneissä sen verran, että poltin varmaan aika hyvän annoksen joulun suklaita ravatessani ääriään myöten täydessä kauppakeskuksessa. Muutamat ale-ostokset tarttui mukaan, mutta siinä se. Mitään alennusmyyntihuumaa en kokenut, paitsi vihdoin ja viimein löytäessäni autolle paikan. Tai ehkä kuitenkin silloin kun käänsin auton keulan takaisin maaseutua päin.

maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulu








Viimeiset tuoretarpeet haettua ruuhkaisesta kaupasta, valittu kodin koristeiksi sittenkin myös punaista, toinen mummo saapunut, toinen tulee huomenna, sytytetty kynttilät rakkaiden haudoille, herra kinkku nostetaan pian uuniin ja sitten vaan odotellaan. 
Joulun tunnelma on saavuttanut meidät kaikki. 

Ihanaista joulua teille kaikille!





lauantai 21. joulukuuta 2013

Kohti valoa



Pimein aika on takana ja nyt mennään taas kevättä kohti. Itselläni se kevät ei niinkään ole vielä mielessä vaan upeat aurinkoiset pakkaspäivät talven touhuissa. Kyllä jää talvi lyhyeksi kun ei lumesta ole etelässä tietoakaan.
Upeita auringonnousuja on viime aikoina saanut kyllä ihastella, mutta siihen se onkin sitten jäänyt. Pian aurinko on vetäytynyt pilvien taakse ja kohta jo laskenut.
Mutta, huomenna on päivä jo pidempi.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulumaa



Meillä aletaan pikkuhiljaa palailemaan ärhäkän taudin jälkeen normaaleihin kuvioihin. Tai no, miehellä pöpö yltyi se verran pahaksi, että joulu menee superrauhallisissa merkeissä. Mutta kerkesin siis blogin pariin fiilistelemään viimeiset päivät ennen joulua.
Meillä on nyt kaappi täynnä ruokaa, siivottu koti, paljon kynttilöitä ja valkoisia kukkia. Joulu olisi oikeastaan aika valmis. Aikaa buustata pienen pojan joulun odotus uusin lukuihin. Neljävuotiaan joulun odotus kun on aika intensiivistä muutenkin.
Nyt kun oma olo on helpottanut, sain aikaiseksi luoda minikasvihuoneeseen pienen joulumaan. Lunta ei tässäkään joulumaassa ole, eikä siitä taida olla toivettakaan täksi jouluksi. Onneksi muut asiat tekevät joulun.






maanantai 16. joulukuuta 2013

Käärimisiä


Tuntuu kuin meidän perheen kalenterista olisi kokonaan hävinnyt muutama päivä. Kuume on kohoillut itse kullakin neljän kympin korkeuksille ja olo on ollut sen mukainen. Itse olen toistaiseksi säästynyt pahimmalta kuumeelta, mutta mies on on maannut tokkurassa loppuviikosta asti. Eipä ole meidän perhe ennen näin kipeänä ollut.
Nelijalkaisten energiaa ei ihmisten sairastaminen tietenkään ole hillinnyt. Kaikeksi epäonneksi viime viikon myrskyn osittain kaatama aita makasi eilen vielä surkeana maassa, samoin kuin voimaton mies sohvalla.
Kartoitettiin vaihtoehdot ja nähtiin mielessämme jo tilanne, jossa kukaan ei ole kunnossa käydäkseen koirien kanssa lenkillä, eikä niitä voisi laskea vapaaksi pihallekaan. Nice.
Pussillinen nauloja ja repullinen tahdonvoimaa, ja niin vain sain lyötyä muutamat tolpat maahan ja nostettua, korjattua ja kiinnitettyä kuusi aitaelementtiä paikalleen, sivuttaisessa lumituiskussa tietenkin. Lopputuloksena vinkuva hengitys, älyhieno aita ja mielenrauha.
Nyt olen vain ja ainoastaan onnellinen siitä, että jouluasiat on jo niin pitkälle hoidettuna. Me voidaan nyt rauhassa sairastaa vaikka koko viikko ja olla iskussa pukin saapuessa. Kuvituksena kuvia viime viikon paperiin käärimishommista, ajalta jolloin voimia joulupuuhasteluun oli.
Nyt kääräisen itseni taas viltin sisään sohvalle, pysykäähän te terveinä.







torstai 12. joulukuuta 2013

Tonttuarmeija





Meillä on raikanut ruotsinkieliset joululaulut jo monta viikkoa - pojan laulamana siis. Viime päivät tuo on kulkenut tonttulakki päässä ja eilen sitten oli pakko hakea niitä tonttuja varastosta. Annoin Veelle kassillisen tonttuja ja muista koristeita, rajasin koristelualueeksi oman huoneen ja siitä se sitten lähti. 
Neljävuotiaan antaumuksella tuo asetteli jokaisen harkitusti omalle paikalleen, katseli aikaansaannostaan pää kenossa ja lopussa vielä valokuvasi asetelmansa. 
Jotain on mamman blogi-harrastuksesta omaksuttu.




keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Pientä pehmeyttä




Pehmoiset asiat kuuluvat jouluuni. Villasukat jalassa, pehmeä aamutakki päällä, koira kainalossa (tai neljä) ja pojan hiukset poskea vasten. Okei, tällä kokoonpanolla siellä sohvalla ei kovin rauhallista ole, mutta ei siitä sen enempää.
Pehmeät paketitkin ovat nykyään niitä kaikkein parhaita.
Pehmeyttä sisustukseen sain havuilla ja köyhänmiehen hopealla, josta taitaakin nyt olla kehkeytymässä minulle se tämän joulun juttu.
Piipahdin tänään kaupassa tekemässä pari jouluhankintaa ja voi sitä ihmisten määrää. Lähes kaikilla taisi olla sama mielessä kuin itselläni. Kaikki valmiiksi hyvissä ennen joulua, jotta joulunaluspäiviä ei tarvitse käyttää kaupoissa hikoiluun ja stressaantumiseen.
Samalla reissulla löysin nuo köyhäinhopeaiset tammenterhokoristeet. Aluksi ajattelin, että mahtaako kaksi riittää, mutta en niitä yhtään sen enempää kaipaakaan. Juuri sitä simppeliä tunnelmaa, jota tältä joululta yritän hakea.




Perjantaina meinasin aloittaa meidän talossa taas uuden aikakauden ja tuoda matot sisään. Pentu osaa pyytää jo öisinkin hienosti ulos, jos hätä yllättää, joten jee, vihdoin saan matoistakin lämpöistä tunnelmaa. Mielessä olisi vaikka mitä mattohankintoja, mutta varmuuden vuoksi aion aluksi tyytyä vanhoihin versioihin. Ja sitä paitsi, tauon jälkeen nekin tuntuvat kuin uusilta.



tiistai 10. joulukuuta 2013

Talven valoja





Kaikenlaisten valojen merkitys kasvaa Suomen pimeässä talvessa ja täällä maalla se vain korostuu. Nautin iltojen hämäryydestä enkä kaivaa neonvaloja ympärilleni, mutta muuten ulos ripustettavat valot ovat kovasti mieleeni. Tänä vuonna uusina valoina meillä on terassin katosrakenteisiin ripustetut valot, jotka muodostavat kuin tähtitaivaan terassille ja valaisevatkin muuten aika kivasti.
Löytää sitten joulupukkikin meidät pimeyden keskeltä, kun se aika koittaa.