Kokemuksia kielikylvystä

Mainitsin yhdessä postauksessani ohimennen poikamme käyvän kielikylpypäiväkotia ja sain aiheesta useammankin kysymyksen, joten ajattelin, että voisin kirjoitella meidän kokemuksista ihan postauksen verran.
V siis aloitti kielikylpypäiväkodissa 3-vuotiaana, juuri ennen 4-vuotissynttäreitään. Täällä meillä kielikylpy on aloitettava 3-5 ikävuoden välillä, jotta taataan riittävä kielen oppiminen ennnen kouluun menoa.
Meillä V ei mennyt aivan kylmiltään vieraan kielen pariin, vaan oli käynyt jo vuoden verran epävirallisessa "kielikylpykerhossa" neljänä päivänä viikossa. Siellä ohjaajat puhuivat lapsille pääasiassa ruotsia ja lapset keskenään omaa äidinkieltää, joka siis oli Ruotsi tai Suomi, kaksikielisessä kunnassa kun asumme.
Lisäksi veljeni vaimo puhuu Veelle ruotsia ja Veen serkut ovat kaksikielisiä, joten kieltä hän on kuullut aivan pienestä asti.
Kielikylvyn ideanahan kuitenkin on, että sinne voi mennä aivan kylmiltään ja sanaakaan kielikylpykieltä ennalta osaamatta. Myöskään vanhemmilta ei vaadita mitään erityistä kielen osaamista. Päinvastoin meille alusta asti sanottiin, että heidän tehtävänsä on päiväkodissa opettaa kielikylpykieltä ja me kotona huolehdimme, että äidinkieli kehittyy siinä mukana iän vaatimalla tasolla.

V on nyt käynyt yhden lukukauden kielikylpypäiväkodissa, maaliskuun loppuun asti vain puolipäiväisenä, mutta siitä eteenpäin kolmena päivänä viikossa pidemmän päivän ja kahtena edelleen puolikkaan päivän. Kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Miten ensimmäiset fraasit tarttuivat, alkoi ruotsinkielellä laulaminen, lauseiden puhuminen, kaksiosaiset lauseet. Välillä meillä vallitsee kotona jo pieni kielimuuri ja usein poika leikkiessän höpöttelee itsekseen pitkiä juttuja ruotsiksi. Välillä vähän sinnepäin, mutta useimmiten jutuissa alkaa olla jo ihan tolkkua.

Meillä poika sujahti kielikylvyn maailmaan siis hyvin näppärästi ja kivuttomasti. Lisähaastetta tuo tietenkin se, kun poika kahden vuoden kuluttua aloittaa koulun. Koulussa opetus tapahtuu alussa lähes kokonaan ruotsinkielellä ja äidinkielellä opetettavien aineiden osuus kasvaa asteittain.
Infotilaisuudessa monet vanhemmat tuntuivat olevan huolissaan siitä miten lapset kokevat kun heidät laitetaan yhtäkkiä vieraskieliseen jo muutenkin heille uuteen päiväkotimaailmaan. Joku työntekijöistä vastasi mielestäni hyvin sanoessaan, etteivät ne lapset sitä tiedä, että siinä on mitään outoa tai erikoista käydä päiväkotia vieraalla kielellä, kun eivät muusta tiedä. Ja jos sillä tavalla lapsi voi oppia uuden kielen kuin itsestään, on se sen arvoista.
Ja se on todella ollut.