Palaan vielä muutamien kuvien verran eiliseen aiheeseen, eli Nikkilän vanhan sairaalan alueelle. Paikka oli näin alkukesästä niin kauniina ja bongailin talojen välissä kameran kanssa loikkien kauniita yksityiskohtia.
Rosoista, kulunutta, karua, mutta jotenkin niin kamalan sympaattista. Sellaista vanhaa ja nuhjaantunutta, mikä on monen mielestä vain ja ainoastaan aikansa elänyttä ja kulahtanutta, mutta minusta niin arvokasta ja ainutlaatuista.
Yhden rapistuneen kivitalon edessä kukki joukko tummia akilleijoja. Varmasti peräisin sairaalan kukoistuksen ajoilta, jolloin sen puutarhaa hoiti monta puutarhuria. Hauska ajatella, että ne jatkavat elämäänsä alueella, villiintyneinä, mutta kuitenkin.
Kauniita kuvia!
VastaaPoistaMiten tuollaiset vanhat rapistuneet pinnat voikin olla kauniita.
VastaaPoistaMinä liputan rapistuneen patinan puolesta. Silläkin on sijansa!
VastaaPoistaNiin ihania kuvia ja ajan patinoimissa pinnoissa on ilmettä. Tuo maisema sopis hyvin jonkun leffan miljööksi.
VastaaPoistaNiin kaunis tunnelma <3
VastaaPoistaKaunista <3
VastaaPoistaTodella kaunista!
VastaaPoistaKaunista karuutta ja kontrastina ylväät akileijat, ne ovat sitkeitä selviytyjiä.
VastaaPoista