perjantai 10. huhtikuuta 2015

Kiva taidelöytö


Pari viikkoa sitten Kevät-messuilla vieraillessa juutuimme äitini kanssa yhdelle osastolle katselemaan. Ständi oli helsinkiläisen kuvataiteilija Maarit Kontiaisen, jonka luonto- ja eläinaiheiset taideteokset puhuttelivat meitä kovin.
Teokset ovat samaan aikaan kovin yksityiskohtaisen realistisia ja utuisen satumaisia. Ne kuvaavat hyvin suomalaista sielunmaisemaa: metsää, sen eläimiä ja luontoa graafisesti, mutta kuitenkin herkästi.
Kohtaamisesta ja jäi mielikuva Kontiaisesta mielenkiintoisena persoonana, joka on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa ja pitänyt lukuisia taidenäyttelyitä Suomessa.

Pääsin valitsemaan Kontiaisen teosten vedoksista yhden itselleni ja päädyin tähän ihanan herkkään peura-teokseen sen suloisen aiheen ja värimaailman vuoksi. Se päätyi pukeutumishuoneeseeni, jossa vallitsee muutenkin vaalea ja hempeä värimaailma. Kehykset siihen ovat vielä haussa, mutta uskon päätyväni valkoisiin kehyksiin.

Kontiasen galleria MadeBy sijaitsee Helsingissä Katariinankadulla ja hänen tuotantoonsa voi käydä tutustumassa myös osoitteessa www.maaritkontiainen.fi

Saatu blogin kautta



tiistai 7. huhtikuuta 2015

Aloitus




Pääsiäisenä päästiin mökkeilemään aika vaihtelevassa säässä. Muutaman päivän aikana saatiin kokea lumi- ja räntäkuuroja, tyyntä ja tuulta ja ihanaa auringonpaistettta. Aika normit pääsiäiskelit siis.
Talven jälkeen mökille meno on aina jotenkin jännää. Viime vuosina tavaksi on tullut, että eka reissu tehdään juuri pääsiäisenä, vaikka mielessä on yksi vesisateinen joulupäiväkin.
Tänä vuonna mökille meno oli siinäkin mielessä jännää, että osittain liikkeelle lähteneet jäät, olivat tehneet aikamoista tuhoa useammassakin mökkirannassa. Meillä laiturin pultit olivat irronneet ja laituri rannassa kauniista kahdessa osassa, ja rantaterassi noussut jäiden mukana lähes pystysuoraan. Koko rantatörmä oli noussut jäiden voimasta melkein puoli metriä.
Onnea oli mukana, koska ainoastaan terassilta järveen vievistä rappusista vain yksi lauta oli haljennut ja muuten jäät olivat vain työntäneet terassia. Vahingoista selvittiin siis muutaman tunnin hommalla ja parilla uudella mutterilla. Onneksi tiedettin vahingoista etukäteen, muuten olisi voineet mennä mämmit väärään kurkkuun, sen verran hurja näky ranta oli. Opettipahan, että jäällä on hurja voima.







Rannasta pakenevat jäät innoittivat loppumattomiin leikkeihin, joskin tiedostaen jäiden heikkouden. Puihin suklaamunia munivia vesilintuja.
Samislantsareissa vietetty hääpäivä. (Okei, käytiin me myös oikein ravintolassa syömässä.)
Metsässä ryvettyneitä onnellisia koiria.
Paljon hyvää ruokaa.
Puiden siistimistä, savun hajua ja yli lentäviä joutsenia.
Rentoa yhdessäoloa.





torstai 2. huhtikuuta 2015

Aika rauhoittua


Pajunkissoja tienvarsilla, keltaisia kukkia ikkunalaudalla, läheisiä, suklaamunien etsintää ja toivottavasti pilkahdus aurinkoakin.
Viime vuoden kaltaisiin superkeväisiin tunnelmiin ei varmaankaan tänä pääsiäisenä päästä, mutta toivottavasti tavoitetaan siitä huolimatta vähän sitä kevään juhlan tuntua.

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Lämmin paikka




Koulussa lattiatyynyksi ompelemani vanha räsymatto löysi tänään paikkansa takan edestä. Kun takkaan viriteltiin sään saattelemana tulet, oli paikalle aika kova tunku. Pitkin talvea mietin takan eteen erilaisia ratkaisuja lehmäntaljasta lähtien, mutta tähän keväiseen takkatuli-fiilistelyyn tämä hempeän värinen tyyny sopii hyvin.
Teollisuusompelukoneilla mattoa oli helppo ommella ja taitaapa näitä tulla meille lisääkin. Veen lisäksi kun myös jokainen koirista olla mieltynyt tähän, ja neljän koiran taloudessa pehmeitä makuupaikkoja ei voi olla liikaa. Jos sitä vaikka itsekin välillä mahtuisi sohvalle,
Takana lähettyvillä seilasi tänään myös Kevät-messuilta mukaan tarttunut kukkasipulilaatikko, joita olen messuilla ennenkin hypistellyt. Nyt päätin sen ostaa muutamalla eurolla, vaikka yhtään en tiedä mitä siitä jalostuu. Jotenkin aika kaunis kapistus, joten eiköhän siitä jotain keksitä.



sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Vauhdilla


Vauhdikas viikonloppu takana ja tänään illalla lenkin jälkeen tähän koneelle heittäydyttyä tuntui, että voisi kyllä ottaa viikonlopun jatkoksi vielä yhden palauttavan sunnuntain.
Lauantai kului meillä kokonaan pojan oman joukkueen järjestämässä turnauksessa, tänään ravattiin kevätmessuilla, tehtiin pikainen virvontareissu, puuhailtiin rästiin jääneitä kotihommia ja pääsimpäs ripustamaan uudet itse painamat verhot olohuoneeseen. Vilautan niitä täälläkin kunhan valo vaan on suotuisa, mutta nyt jo tuntuu, että olen niihin hurjan tyytyväinen.

 

Kuvissa viikonlopun hetkiä ja tunnelmia Kevät-messuilta, joilta tarttuikin taas monta kivaa idea mukaan. Sormet syyhyää multaan ja mieli kevätaurinkoon terassille. Sitä aurinkoa ei tänä viikonloppuna juuri näkynyt, mutta josko sekin pääsiäistä kohden mentäessä löytyisi. Ei siis muuta kuin muutaman päivän tsemppi ennen pääsiäisen minilomaa.


tiistai 24. maaliskuuta 2015

Valoa



 

Viime päivien valo. Lupaus kesästä, lämmöstä ja kiirettömistä iltapäivistä. Valo tulvii sisään kirkkaana ja kuulaana, saa kaipaamaan väriä ja avaruutta, uutta kasvua ja tuoretta tuoksua.


 


sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Keväistä


Aikamoinen viikko takana täällä. Me ollaan sairastettu ihan urakalla, tosi sitkeää flunssaa ollut liikeellä vissiin erityisen paljon. Veellä flunssa meni lopulta sitten korviinkin, mikä nyt oli sinänsä hyvä juttu, että viikkoja jatkunut yskä loppui ekaan antibioottipäivään kuin seinään.
Viime viikolla pääsin tekemään ensimmäisen osatutkintoni, kalusterakentamisen näytön, aikamoisessa kunnossa. Buranalla onneksi sai lämpöä ja särkyä pois sen verran, että sain tutkinnon suoritettua jopa yllättävänkin hyvin tuloksin.

 

Nyt kun olo lähenteli viikonloppuna normaalia ja aurinko antoi parastaan oli fiiliskin aika kohdillaan. Auringosta tuli nautittua kevätpuuhissa ja terassikausi avattua auringossa istuskellen. Ei huonompi viikonloppu maaliskuuksi.  Edelleenkin kyllä vähän harmittelen tosi lyhyeksi jäänyttä talvea, mutta on nämä lämpimät kevätpäivätkin aika jees.
Huomenna paluu sitten normaaliin arkeen ja koulussa luvassa verhoilua. Kääks, viime ompelukerrasta on hyvinkin vierähtänyt yli 15 vuotta. Voi olla pikkuisen takkuista alkuun.

Aurinkoista viikkoa!