lauantai 28. joulukuuta 2013

Unohdetut kuvat




Valokuvaaminen on kiinnostanut minua aika varhaisesta lapsuudesta asti. Luonnon kuvaaminen, tapahtumat, hauskat hetket ja astelmat. Teininä kamera kulki usein mukana ja parasta oli kun kuvia pääsi itse kehittämään kaverin vaarin kellariin. Niitä punaisen lampun valossa vietettyjä hetkiä kehitysnesteiden vaikutusaikaa laskien joskus kaipaan. Oli hienoa seurata kun ikuistamani hetki piirtyi pikkuhiljaa paperille.
Sitten tuli digikamerat. Kamera on kulkenut yhä mukana, mutta kuvat jääneet koneen syövereihin. Siksi kuvaaminen on tuntunut välillä hieman turhaltakin. Viime keväänä perustin blogin ja kuvaaminen sai uuden tarkoituksen. Blogi toimiikin nyt tietynlaisena kuvapäiväkirjanani. Kaikkein henkilökohtaisimpia kuviani en tänne jaa, mutta on kivaa katsella jälkeen päin kodin sisustuksia ja varsinkin kesäkuvat kukkineen tuntuvat juuri nyt kiehtovilta.
Joulupukki toi meille lahjaksi kunnollisen tulostimen valokuvien tulostamiseen. Nyt kuvat saa siis helposti ulos koneelta ja albumiin. Ensimmäisenä projektina lisään kuvia portaikon valokuvaseinälle. Sielläkin kun uusimmatkin kuvat ovat reilun vuoden takaa.


26 kommenttia:

  1. Minä olen myös aina tykännyt valokuvat...enoni on kuvannut paljon...pitänyt näyttelyitäkin...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valokuvat on ihania, erityisesti vanhat. Jonain päivänähän meidänkin ottamat kuvat on niitä vanhoja. Tai siis jos ne ei jää sinne koneelle :)

      Poista
  2. Kiva kollaasi. :) Mäkin oon suunnitellut vastaavaa, mutta se on toistaiseksi jäänyt suunnitellun asteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuumasta toimeen vaan. Paljon kehyksiä ja taulukoukkuja :)

      Poista
  3. Kaunis kollaasiseinä. Niin se pakkaa vähän olemaan, kaikki kuvat ovat koneella eikä niitä tule kehitettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ninpä. Mä yritän nyt kunnostautua tässä asiassa. Ja kun ei tarvitse enää kuin nappia painaa, niin kuva on kädessä.

      Poista
  4. Mä niin muistan kun otin ton alakulmassa olevan kuvan susta. Lähiömetsän kalliolla pyörittiin kameroiden kanssa :)
    Oi niitä aikoja.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, niin mäkin. Tää valokuva-albumi on täynnä muistoja.

      Poista
  5. ai että, tuollainen portaikkoseinä on niin oivallinen paikka kuvakollaasille!
    Minullakin on AINA ollut kamera, järkkäri oli jo ennen digiaikaakin, silloin vain piti tarkkaan harkita kuvan ottaminen kun filmin kehitys oli aika kallista. Veljelläni oli myös pimiö, jossa mustavalkokuvia itse kehiteltiin. Kiehtovaa puuhaa....
    Nyt tulee digikameralla räpsittyä kuvia satamäärin, ihan vaan siksi, että edes joku olisi onnistunut ;) Kovalevy on täynnä kuvakansioita, jotka pitäisi käydä läpi ja deletoida ne epäonnistuneet räpsyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sekin vielä, että ne kaikki epäonnistuneetkin jää sinne viemään tilaa. Pitäisi todellakin käydä kaikki kuvat läpi.

      Poista
  6. Upea taidenäyttely teidän portaikossa! On siinä ollut varmasti myös hommaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. Onhan se vähän sommittelua vaatinut, mutta tuo on helppo kun sitä voi aina täydentää fiiliksen mukaan.

      Poista
  7. Portaikon seinät on oiva paikka kerätä kuvia katseltavaksi. Taitaisin jäädä pidemmäksikin aikaa katselemaan "kuvanäyttelyäsi". Minäkin olen kasvanut kiinni kameraan, vaikka luultavasti minusta ei koskaan tule taitavaa kuvaajaa. Aikanaan tuli kuvia itsekin kehitettyä ja vieläkin meillä on kellarissa suurennuslaite. Jossain vaiheessa oli tarkoitus laittaa pystyyn oma pimiö, mutta se on jäänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valokuvanäyttelyksi sitä on täälläkin kutsuttu. Pitäisikin järjestää avajaiset kun saa sinne taas uusia kuvia :) Onhan se kuvien tekeminen itse työlästä, mutta on siinä oma fiiliksensä.

      Poista
  8. Hauskaa huomata, että täällä on niin paljon muitakin, jotka ovat itse kehitelleet kuvia. Niin myös minä. Kehitin aikoinaan filmit ja mustavalkoiset kuvat itse, opin taidon varsin nuorena ja joskus näin digiaikaan jopa kaipaan sitä pimiötyöskentelyä. Toisaalta olen täysin ihastunut digiajan nopeuteen. Kiva kuvakollaasi seinällänne, juuri mietin itse jonkun suurkuvatulosteen tekemistä jostain omasta luontokuvasta. Paikka taululle löytyisi makkarista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo yllättävän paljon löytyi koti pimiöitä. Nopeudessa ja helppoudessa on kyllä ne omat puolensa :)

      Poista
  9. Ihan mahtava kuvakollaasiseinä teillä! Ja tuo kehittäminen.tuntuu että nykyään itsellä jää kaikki kuvat koneelle ja mitäs sitten kun se poksahtaa.varmuuskopioita otan liian harvoin.pitäis ottaa ihan 'projektiksi'teetättää kuvakirjoja tai tehdä edes itse kuvakansioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olis kyllä kamalaa jos kaikki kuvat häviäisi koneen mukana. Meillä onneksi mies on huolehtinut, että kuvat on tallessa. Siellä menisi koko elämä.

      Poista
  10. Wau miten mahtava valokuvaseinä! :)

    VastaaPoista
  11. Mahtava seinä. Minäkin olen haaveillut tauluseinän tekemisestä.

    VastaaPoista
  12. Löysin kivan blogisi vahingossa ja täältähän löytyi vaikka mitä ihania ideoita:)
    Hieno kollaasiseinä! Jos meillä olisi portaikko, haluaisin ehdottomasti tuollaisen kollaasiseinän siihen.

    VastaaPoista
  13. Kiva, että löysit blogiini. Tervetuloa mukaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.