Suloista

Pääsin tänään kuvailemaan niin suloista puolivuotiasta neitosta, että olen vieläkin aivan myyty. Kuvattava oli niin hyvällä tuulella ja osasi poseerauksen kuin vanha tekijä. Luulen, että malli olisi voinut jatkaa keikailuaan vielä hyvän tovin 400 kuvan ottamisen jälkeenkin, ja kuvaaja ja avustaja taisivat hyytyä ensin.
Pikkuisella neidillä oli päällään ihastuttava Lumoan-mekko. Mekko, jonka aikuisversiota himoitsen päivä päivältä enemmän. Se on vaan yksinkertaisesti suloinen. Kuviin yritettiin taltioida talvista seesteistä tunnelmaa ja niistä on aistittavissa jo ripaus jouluistakin fiilistä. Vaaleaa, lämpöistä ja niin viatonta.

Karua kauneutta

Palaan vielä muutamien kuvien verran eiliseen aiheeseen, eli Nikkilän vanhan sairaalan alueelle. Paikka oli näin alkukesästä niin kauniina ja bongailin talojen välissä kameran kanssa loikkien kauniita yksityiskohtia.
Rosoista, kulunutta, karua, mutta jotenkin niin kamalan sympaattista. Sellaista vanhaa ja nuhjaantunutta, mikä on monen mielestä vain ja ainoastaan aikansa elänyttä ja kulahtanutta, mutta minusta niin arvokasta ja ainutlaatuista.

Yhden rapistuneen kivitalon edessä kukki joukko tummia akilleijoja. Varmasti peräisin sairaalan kukoistuksen ajoilta, jolloin sen puutarhaa hoiti monta puutarhuria. Hauska ajatella, että ne jatkavat elämäänsä alueella, villiintyneinä, mutta kuitenkin.