Tavaraähky

En tiedä johtuuko se kaikenlaisesta näpertelystä tänä syksynä vai sataneesta lumesta vai viime päivänä näkyneestä ihanasta auringonvalosta, mutta mulle iski tavaraähky. Kaikenlaista jouluista tavaraa ja kynttiläkuppia on jokapaikassa, ja vaikkei näitä nyt ehkä yleisellä tasolla niin paljoa ollut, niin syksyn mittaan kovasti modernimpaan ja minimalistisempaan suuntaan kääntynyt mieleni ei tykännyt. Joten raju raivaus ja nyt voi taas hengittää.
Ja hyasintitkin ovat viimein avanneet kukkansa, joten nyt meillä leijuu se joulun tuoksukin.
Joulun hankinnat alkavat kohta olemaan kaikki pulkassa, että onnistuisikohan meillä viimein tänä vuonna sellainen kiireetön ja stressitön joulun alusaika.

Valkenevaa

Miten onnelliseksi lumisade voikaan ihmisen tehdä. Koirakaan ei suostu tulemaan ulkoa sisälle, vaan istuu terassilla hölmistyneen näköisenä ja katselee ympärilleen, kuin ei olisi lunta ennen nähnyt.

Lisää lunta luvassa huomiseksi. Lapsen riemulla ei taida olla rajaa, jos pulkan saisi jo käyttöön.
Tänään aloitetaan pitkän viikonlopun vietto ja lähdetään miehen kanssa vähän hurvittelemaan, mutta empäs kerrokaan siitä enempää, jotta illan agenda pysyy miehelle yllätyksenä.
Huomenna sitten perinteistä itsenäisyyspäivän viettoa hyvän ruuan parissa ja viikonloppuna sitten vihdoin laskettelemaan. Jippii, kiva viikonloppu luvassa.
Hauskaa viikonloppua kaikille.

Pilkahduksia

Eilen sataneen ohuen lumikerroksen kunniaksi aurinkoisia ja jäisiä kuvia viime viikolta. Aurinkoa ei tänään näy, mutta lumi näyttää pysyvän maassa parista plus-asteesta huomimatta.

Viime aikoinan pilkahdellut aurinko on tuntunut erityisen kauniilta sateisen ja kuraisen syksyn jälkeen. Satanut lumi antoi lupausta ihan oikeasta talvesta.
Veen monot täytyy vielä tarkistaa, mutta meillä odotetaan laskettelukautta jo valmiina. Ja pulkkailua, lumiukkoja, luistelua, lumisotaa ja potkukelkkailua. Oi talvi tule jo.

Maalaisextreme

Eilen tuuli paukutti katon reunapeltejä, vihelsi hormissa ja repi puita voimalla.
Istuttiin miehen kanssa keittiön pöydän ääressä, molemmat koneillamme ja kuunneltiin. Tuulen kuuli olevan voimakkaampi kuin tänä syksynä kertaakaan. Kohta menee sähköt, taisi toinen meistä sanoa. Ja sitten ne pian menikin.
Sähkökatkos merkitsee nykyaikaan tottuneelle perheellemme aina kutkuttavaa jännitystä. Mites tästä nyt selvitään, sytytetään lisää kynttilöitä, haetaan puuvajasta lisää puuta, hanasta täytyy valuttaa vettä pulloihin, kovin tuntuu viileältä heti kun ilmalämpöpumppu lopettaa lämpimän ilman puskemisen. Todetaan, että kynttilöitä on hyvä olla kotona aina reilusti juuri tällaisia tilanteita varten. Kurkistellaan ulos pimeyttä ja lähitaloissa loistavia kynttilöitä, samassa veneessä ollaan, tulee varmaan pitkä sähkökatkos kun niin kovaa puhaltaa. Puhelimen netillä käydään sähkölaitoksen sivuilla, laaja on katkos, kipinävuoroja melkein jo jaetaan. On katsottu silmiin ja yhdessä päätetty pitää myrsky ulkona ja talo lämpimänä, lapset turvassa.  Ja tajuttu olevamme äärettömän typeriä.
Pitäisköhän syödä, ehkä leipää, eikun nyt tekis mieli lämpimiä leipiä, ainiin, ei ole sähköä. Kyllähän minä nyt miehelleni leivät takassa grillaan. Leivät on tehty ja laitettu kuumankestävään vuokaan, laitan juuri foliota päälle ja olen työntämässä vuokaa takan hiillokseen. Ensin sähkökaappi naksahtaa ja sitten kattolamppuun syttyy valo. Höh, pääsee suustani.
Juuri tällaisina hetkinä ex-kaupunkilaiset täällä meidän kotona ovat aivan pähkinöinä. Vau, ei sähköä, eikä juoksevaa vettä. Tosi extremeä.
 Loppujen lopuksi asettelin leivät voileipägrilliin ja katsottiin telkkarista Solsidania. Ei pöllömpää sekään.

Eka

Tänään on istuttu säbä-hallin penkeillä ja hurrattu veljenpojan maaleille. Lisäksi meidän poikaan taisi iskeä salibandy-innostus ihan kunnolla. Toisaalta tuohan on siinä iässä, että se nyt innostuu mistä vain.
Nyt talon nurkissa vinkuu sellainen viima, että on parasta sytytellä vähän lisää kynttilöitä ja käpertyä sohvan nurkkaan.
Aamulla virittelin adventtikynttilät Piparkakku-blogin innoittamana maalattuihin pulloihin. Pulloja maalasin jo syksyllä ja satunnaisesti olen niissä poltellut kynttilöitä. Nyt ne saivat kuitenkin tärkeän tehtävän.

Myyjäisten jälkeen

Ensimmäiset myyjäiset takana. Jos laukut ei nyt aivan tyhjinä ole, niin aika paljon kevyempinä niitä sai kotiin tuoda. Ihmisia oli liikkeellä myyjäisten ensimmäisten tuntien aikaan mielestäni hyvinkin runsaasti, mutta pari viimeistä tuntia olivat tosi hiljaisia.
Kaiken kaikkiaan tosi kiva myyjäiskokemus, paljon hyvää palautetta ja käsitöistä innostuneita ihmisiä. Ja niitä ostajiakin löytyi. Hittituotteita olivat itsevalamani betonikynttilät, kukkaistutukset ja kranssit. Myös sytykeruusut, naulakot ja äitini ompelemat pussukat menivät kaupaksi.
Iso kiitos äidille, joka oli kanssani myyjäisissä.
Nyt etsinnässä on jo seuraavat myyjäiset. Niihin monta hyväksi havaittua vinkki rikkaampana.
Nyt täällä aletaan lämmittelemään saunaa ja nautitaan pikkujoulun tunnelmista, siis pipareita ja joulutorttuja luvassa. Lunta tupruttelee hiljalleen, että ei voisi tunnelma paljon korkeammalla olla.
Kivaa lauantaita kaikille.

Myyjäislaukut pakattuna

Myyjäisvalmistelut alkavat olla kasassa. Viime viikkoina meillä on askarreltu, näperrelty, väkerretty, valettu, liimattu, leikattu, taivutettu, sidottu, taitettu ja siltä on näyttänytkin. Eilen kasasin kaikki myytävät tuotteet laatikoihin ja siivosin koko talon.
Nyt laatikot odottavat vain autoon kantamista ja huomisaamun myyjäisiä.
Muistuttelen vielä, että jos asut Sipoon hoodeilla niin huomenna, lauantaina 30.11. Sipoon Nikkilässä vietetään joulukadun avajaisia klo 10-15. Paikalla on joulupukki, tonttuja, paloautoja, koira-ajoa ja poniratsastusta.
Ja ne myyjäiset. Minut löytää myymästä Enteristä ja myynnissä on muun muassa täällä blogissakin nähtyjä betonikynttilöitä, joulupalloja, kortteja, naulakoita, pussukoita, kransseja ja sytytysruusuja. Kaikkea jouluiseen kotiin sopivaa siis. Tuotteissa olen hyödyntänyt luonnon kauneutta ja useat niistä on tehty kierrätysmateriaaleista.
Joten jännä päivä tulossa, kun kokemusta myyjäisistä ei juuri ole. Uskon, että hauskaa tulee olemaan ja toivottavasti näkyy paljon tuttuja ja tuntemattomiakin naamoja.