Eilen sain vihdoin kannettua lähes kaikki loput pelargonit autotallin suojaan. Paria ulkona ollutta oli pakkanen vähän puraissut, mutta kasvihuoneessa majailleet olivat hyvissä voimissa. Vähän sääli pakata kukkivat ja nuppuiset kukat autotallin nurkkaan, mutta ei auta. En viitsi ottaa enää riskiä ja sitä paitsi halusin luoda syksyn myös kasvihuoneeseen. Pari pelargonia jätin vielä kasvihuoneeseen tiukan säävalvonnan alle. Samalla kasvihuone sai myös perusteellisen pesun.
Meidän kasvihuoneellehan kävi viime vuonna, ensimmäisenä talvenaan, hieman ohraisesti, kun riehakas syksyn myrsky vei mukanaan pari polykarbonaattilevyä ja samalla haaveeni paeta syysauringon lämmittämään kasvihuoneeseen kirpakoita päiviä. Samoin mielessä oli viritellä sinne kevättä heti auringon vähänkään lämmittäessä.
Unelma meni mönkään viime vuonna ja harmiani niellen etsin levyjä pitkin pihaa ensilumen alta. Kasvihuone saatiin kuntoon vasta uusien levyjen saavuttua keväällä, ja nyt ne ovat kiinni niin, että antaa puhaltaa ja tuiskuttaa, minun tunnelmointipaikkaani ei hajota mikään.
Kannoin kasvihuoneeseen siis sekalaisen setin vanhaa tavaraa ja se on siinä. Tänne minä pakenen aamukahvini tai viinilasini kanssa haaveilemaan, sytytän kynttilät ja vain olen.
