maanantai 22. huhtikuuta 2013

Koti

Muutimme kotiimme reilut neljä vuotta sitten. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, heti. En uskonut, että talosta voi tuntea sen olevan heti koti, mutta niin vain kävi.
Kiinteistövälittäjän kysellessä meiltä miltä talo näyttää, vastasin heti, että kodilta. Mies supatti jälkikäteen, ettei sellaista saa sanoa välittäjälle ensimmäisellä katselukerralla. Mutta se oli totta.



Erotalon henki ei ehkä ollut kaikkein paras, mutta meiltä se on saanut paljon rakkautta. Ja on se huolenpitoakin vaatinut.
Kodin tuntuun vaikutti tietysti paljon se, että se oli paitsi pohjaltaan, myös materiaaleiltaan juuri meidänlaisemme. En olisi paremmin osannut itse valita. No, haaveilen kyllä lattian uusimisesta, mutta kolmen koiran taloudessa se saanee jäädä toistaiseksi, koska nykyisessäkään ei ole mitään vikaa. Paitsi ne kymmenet, ellei sadat, koirankynsien jäljet, mutta nehän ovat vain elämää.





Ja koska elämänpiiri laajenee taas lämmön tullen ulos, huomiokin kiinnitetään sinne. Vähän lisää terassia, rännien parantelua, puuhaa riittää kyllä. Ja rakkaus, se vain syvenee.

4 kommenttia:

  1. Itsekin tunsin samoin, rakkautta ensi silmäyksellä, kun tulimme tälle tontille, myös nelisen vuotta sitten! Kiivettiin tuohon kalliolle pyöreän sammaleisen kiven viereen ja kun käännyin ja katsoin pelloille, se oli menoa:D Kaunis koti teillä, pidän itsekin kovasti elämää nähneistä esineistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä juttu. Sen vaan tietää kun se oikea on löytynyt. Talonkin kohdalla :)

      Poista
  2. Löytyipä täältä kiva, minulle uusi blogi! :) Liityinkin heti lukijaksi. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi :) Ja mukavaa viikkoa sinnekin.

      Poista

Kiitos kommentistasi.